Lauri Hakala on nostanut esiin Hotsportin keskustelupalstalla, www.hotsport.info/lentopallo, suomalaisen valmennuksen tason ja sen "urautumisen". Laurin ajatukset kannattaa käydä lukemassa suoraan tuolta, mutta tartun tässä nyt lyhyesti pariin kohtaan.

"If you do what you have always done, you will get what you have always got"

Eli lyhyesti sanottuna samoilla metodeilla saavutat saman tuloksen kuin aina ennenkin. Tämä on varmasti suurelta osin aivan totta. Kun valmentaja toteaa jonkun käytännön hyväksi, niin siihen on helppo turvautua jatkossakin. Pitäisi olla luonnollinen jatkumo, että käytäntöä koittaisi kehittää vieläkin paremmaksi, miettiä miten päästäisiin entistä parempiin tuloksiin. Voi olla, että harha-askeliakin tulee, mutta oppimistahan tämä on valmentajallekin koko ajan. Välillä joutuu ottamaan yhden askeleen eteenpäin ja kaksi taaksepäin.

Valmentajat ja pelaajat elävät symbioosissa. Kun tässä yhteisössä joku muuttuu, niin se yleensä ravistaa koko liittoa. Hyvät perustelut puuttuvat liian usein niin valmentajilta kuin pelaajilta, vaikka omassa valmennusfilosofiassani molemmat ovat oikeutettuja kuulemaan niitä. Valmentajan on helppo todeta, että "näin tehdään koska minä sanon niin". Pelaajan on helppo todeta, että "kyllä pelipäivän jälkeen kuuluu olla vapaapäivä, koska aina on ollut niin".

"Olisi myös hyvä vihdoin ymmärtää ettei huipulle ole montaa tietä, eikä huipulla itseasiassa edes juuri ole monimuotoisuutta. Vaikka ihan varmasti huippujen pelityyleissä on eroja, me jostain syystä kuvittelemme, että sinne myös pääsee vaikka sadalla eri tavalla. Samaan aikaan olemme sokeita näkemään kaikkia niitä yhtäläisyyksiä huippupelaajissa."

Tästä olen eri mieltä. Jos me ensin kyseenalaistamme omat metodimme, niin miksi me sen jälkeen määrittelisimme jonkun absoluuttisen huipun? Tottakai meidän tulee koko ajan kysyä ja pohtia, miten me pystymme nostamaan tuota huippua vieläkin paremmaksi. Ja silloin se voi tarkoittaa sitä, että joudumme käymään ne sata eri tapaa läpi. On aivan totta, että yhtäläisyyksiä löytyy tietenkin. Mutta tärkein kysymys on, että miten päästä vielä paremmaksi.

Mutta kaiken kaikkiaan Lauri kirjoittaa asiaa ja asian vierestä. Hienoa, että keskustelua on. Lukekaa ihmeessä kaikki lentopallon ystävät Laurin kirjoitukset.